Aina toisinaan sitä saa
muistutuksen siitä,
että kaikkea ei kannata eikä
tarvitse tehdä itse.
Muistuttelin itselleni tätä
tänään, kun hain varhaisteinin
kirjoituspöydän kotiin.
Sehän on tuossa ihan muutaman
sadan metrin päässä, eikun kärry
auton perään ja menoksi, ajattelin.
Mitäpä sitä miesten apua pyytämään,
kulkeehan se kärry minunkin vetämänä,
tosin ainoastaan eteenpäin,
ja kyllähän kaksi naista
nostaa ainakin tuhat kiloa
painavan pöydän peräkärryyn,
ihan tuosta vaan.
Huomautan, että miesten apu
olisi ollut käytössä huomenna,
huomiselle oli alunperin
pöydän noutokin sovittu.
Vaan loppu hyvin, kaikki hyvin,
pöytä on kotona, autossakaan ei lommon lommoa ;=)
vaan selkä tietää kyllä jotain tehneensä.
Josko ensi kerralla malttaisi odottaa apua?
Mene ja tiedä
Mukavaa illanjatkoa toivotellen, Jaana
Sattumalta löysin blogiisi ja voi kun onkin ihana paikka. Tulen varmasti toistekkin.
VastaaPoistaHyvää joulun odotusta sinulle!
Kiva sattuma, kiitos mukavasta kommentista :=) Tervetuloa!
PoistaItselläni vähän tuota samaa vikaa. Yksin olen useammankin kerran roudannut painaviakin kalusteita kotiin kun en malta odotella apuvoimia :D
VastaaPoistaNiin, en usko, että minullakaan viimeinen kerta..... :=)
Poista