Käännös vasempaan päin!

Kaunis kiitos kommenteistanne koskien wc:n lattiaa, 

tyytyväinen hyrinä on vallannut talon tuolta kohtaa, mitä nyt entinen

varhaisteini ennätti, vähän kuin periaatteesta, kysymään 

"jääks toi muka tohon?" :D

Puuhakärpäsen purema ei ollut kovin vakavaa laatua, 

vieläkin on vähän saamattomuus valloillaan. 

Tänään ollaan kuitenkin kahden karvanaaman kanssa pesty ikkunoita. 

Karvanaamaseurassa ikkunoiden pesu onkin varsin mukavaa, 

toinen kun yrittää tunkea itseään ikkunasta ulos sillä välin, 

kun toinen tutkii antaumuksella ämpärissä

olevan nesteen koostumusta. Ja välillä vaihdetaan osia.  

Voihan karvatassu sentään!

Saatiin kuitenkin ikkunat pestyä ja samalla pyöräytin ruokapöydän ympäri, 

pientä vaihtelunkaipuuta on näet ilmassa. Täältä ja täältä voit kurkata

miltä ruokalassamme näytti tätä ennen.

Nyt pöytä suoritti käännöksen vasempaan päin. 

Tuo koko nurkkahan on kalustettu sieltä täältä kokoon kursituilla 

huonekaluilla. Etummainen tuoli on entisestä pyökkikalustosta, olen

sen hionut ja petsannut. Viereinen tuoli on mummon perintöä 

ja kaksi ikkunan puolen tuolia muutaman euron kirppislöytöjä. 

Pöytä (tuntee myös nimen Namu) on haettu kahvipakettia vastaan vanhan 

navetan vintiltä ja omasi meille muuttaessaan punaisen kannen.

Lamppu on aikoinaan palvellut läheisessä kansakoulussa, 

jatkaa elämäänsä meillä uuden värin pintaansa saaneena.

"Taulu" on entisen asukkaan varastoon jättämä kaapinovi.

 

 

 Näillä mietteillä tänään, 

mukavaa iltaa kaikille!

Jaana

WC.n uusi ilme

Valmista tuli!

Omatunto kyllä koputtelee tuon maton suhteen,
olisihan moinen muovinpala saattanut piankin tulla vastaan
jonkun remontin ylijäämänä ja olisi voitu ostaa jotain, 

jonka joku jo oli ostanut.
Mutta kai retkahtaminenkin on joskus sallittua. 

Omatuntoa lepyteltiin jättämällä matto kokonaan liimaamatta, 

on sen verran tukevaa tekoa, ettei tarvitse myrkkyjä alleen vaan 

asettui kauniisti paikoilleen muutenkin. 

Listaa ei löytynyt tarpeeksi leveänä, joten

tehtiin ihan oma versio yhdistämällä kaksi listaa. 

Omanlainen "profiili" syntyi kääntämällä ylempi lista nurinpäin, 

nyt siis näkyvissä on se puoli, joka olisi tarkoitettu seinää vasten.

Maali listaan löytyi omasta varastosta. 

Kuten remonteilla on tapana, piti tässäkin

tapauksessa hiukan rönsyillä. 

Seinällä kulkeva sinertävänvihreä "boordilaatta" ei natsannut alkuunkaan 

lattian sävyn kanssa, joten maalasin ne samalla maalilla kuin listatkin. 

Juu, ei ole kaakelimaalia mutta kelpaa, koska

tässä tilassa ei vesi lorise muuten kuin käsiä pestessä. 

Varpaiden alle kaipailtiin jotain pehmeää. 

Peittääkseni lattiaa mahdollisimman vähän levitin 

lattialle vain I. Sännän ja itseni vanhat kylpytakit,

hiukan jalostettuna tosin ;)  

Tässä vielä kurkkaus entiseen:

Ja tänään näyttää siis tältä:

Mitäs tykkäätte?

Jaana

Vilaus tulevasta

Edellisen postauksen jäljiltä on jo pientä puuhavaihdetta 

löytynyt, eli kyllä se tästä taas :)

Langettiin I. Sännän kanssa kiusaukseen,
retkahdettiin mainontaan. Sisustuslehden ehdin jo useamman kerran
avata, miten sattuikin aina siltä samalta aukeamalta,
kunnes vilautin lehteä I. Sännälle.

Niinpä eilisen aamupäivän I. Säntä viettikin nelinkontin lattialla,
ja ihan omasta tahdostaan.
Tässä pieni näyte konttauksen tuloksesta,
palataan lopputulokseen tarkemmin myöhemmin.

Tää lähtee nyt listoja maalaamaan :)

Mukavaa sunnuntaita ja intoa alkavaan viikkoon!

Jaana

Intoa etsimässä...

Vaikka arki alkoi ja pitkästä aikaa elämässä on taas jonkinlainen

normaali aikataulu, en ole oikein jaksanut innostua

mistään ylimääräisestä. Ideoita kaikenlaiseen tuunaukseen ja 

touhuiluun olisi mutta puhtia ei ole riittänyt.

Äskettäin avatulle kirppikselle sain sentään itseni raahattua.

Tällaisen romuhamsterin näkökulmasta Hämeenlinnan paras kirppari on 

ehdottomasti ollut Hämeentien kirppis. 

Monenmoisia löytöjä on siellä tullut tehtyä

ja harmi olikin suuri, kun kirppiksen vuokrasopimus päättyi ja 

he joutuivat lopettamaan toiminnan toukokuun lopulla. 

Uusi tila löytyi kuitenkin nopeasti ja heinäkuun lopulla avautuivat 

ovet upeassa vanhassa kasarmirakennuksessa sijaitsevaan aarreaittaan. 

Toiminta jatkuu uudella nimellä Suomen kasarmin aarteet 

ja aarteitahan paikka on pullollaan.

Itselleni ensivisiitillä mukaan tarttui sympaattinen peltipurkki,
joka nyt piilottaa biojätteemme. 

Tiivis kansi pitää "tuoksut" purnukan sisäpuolella ja 

kompakti koko varmistaa purnukan päivittäisen tyhjentämisen kompostiin. 

Löysin myös kauniin ja erittäin hyväkuntoisen emalikauhan, 

juuri sopivan kokoinen soppakauha ja jo kovassa käytössä. 

 Huvimajan ikkunalle löysin puisen kukkalaatikon
ja lisäksi ostoskoriin sujahti läjä 

erilaisia koukkuja, vähän kuin "pahan päivän varalle". 

Poikkea ihmeessä tuohon aarreaittaan, jos Hämeenlinnan suunnalla ajelet.

Aukioloajat kannattaa tarkistaa, ovet eivät ole avoinna joka päivä.

Mukavaa torstaita!

Jaana

Mustamaalausta

Niinpä se on jo elokuu, 

viidettä päivää jo vietetään. 

Elokuun aloitin puuhalla, jota olen

monesti ennenkin harrastanut mutta nyt 

vasta jäin täydellisesti rysän päältä kiinni. 

Touhutessani en lainkaan huomannut selkäni taakse

hiippaillutta junnua ennen kuin kuulin hiukan tiukkasävyisen

kysymyksen "Taasko sä mustamaalaat jotain?"

Mustamaalaustahan minä tosiaan taas harjoitin. 

Tapetoimani ovi odotti vielä loppusilausta listojen muodossa

ja nyt oli aika hoitaa asia kuntoon.

Lopputulos on omasta mielestäni täysi kymppi, 

mitäs mieltä te muut olette?

Ja sanokoon junnu mitä tahansa, 

mustamaalausta aion harrastaa jatkossakin ;)

Aurinkoista perjantaita & hyvää viikonloppua!

Jaana