Uusi lattia

Moikka pitkästä aikaa!

Blogissa uinutaan, käyköhän täällä edes enää kukaan? 

Meillä päädyttiin ihan ex tempore uusimaan

olohuoneen lattia. Olihan tuosta jo monesti 

puhuttu muttei koskaan oikein ihan tosissaan. 

Nyt sysäyksen asialle antoi anopin vuotava akvaario. 

Siitä aiheutunut vesivahinko tuo tullessaan lattiaremontin

ja siitähän se ajatus sitten meilläkin lähti..... etenkin, 

kun lomaviikolla oli aikaa puuhastella :) 

Vaalea linoleumi peittyi tummahkoon laminaattiin. 

Ja tykkään, olen ihastunut!

     

Maltankohan ollenkaan mattoa laittaa?

Aurinkoista viikonloppua ja 

alkanutta kevättä kaikille!

Jaana 

Perjantai

Heippa!

Täällä tukka putkella mennään mutta 

tänään sain kuin sainkin vapaapäivän. 

Ja mikä ihana sää! 

Ulkona kinokset hohtavat auringossa, 

koskematon lumi on niin kaunista. 

Pihalla täysi talvi mutta sisällä on jo 

lupaus tulevasta keväästä. Ihana vihreä

muratti nauttii täysillä auringosta 

olohuoneen ikkunassa. 

 

Niinhän se on, että ensi kuun jälkeen on jo 

virallisesti kevät :) omassa mielessäni olen 

keväässä heti joulun jälkeen, jotenkin siinä kohtaa

aina synkkä talven selkä taittuu ja alkaa ihana 

kevään odotus. 

Mutta toki nyt täytyy nauttia kauniista talvesta, 

otankin kameran kainaloon ja lähden lenkille. 

Mukavaa viikonloppua!

Jaana 

 

Väripilkku

Hih, meillepä saapui uuteen vuoteen 

oikea väripilkku. Tai sellainen se ainakin

omissa silmissäni on, meillä kun muuten

on niin "väritöntä".  

Bongasin pienen penkin paikallisesta

facen roskalavaryhmästä ja ihastuin. 

Ajatuksena on viedä penkki kesällä ulos

mutta nythän se saa olla tuossa takan kyljessä. 

Asiaan kuuluu, että maalipinta lohkeilee, paikoin

rapisee oikein kiitettävästi mutta

onhan tuo nyt aika karkki. Vai mitä? 

Mukavaa loppuviikkoa!

Jaana

Tähden verran

Voihan kaamos! Alkaa jo ihan masentaa, 

mutta onneksi kohta ollaan jo tammikuulla. 

Tänään vapaapäivän ajankuluksi olen askarrellut 

puutikuista tähtiä. Mukavaa pientä puuhaa, 

ja lopputuloskin näyttää kivalta. 

 Näitä voisi tietysti maalaillakin mutta 

ei tämä vaalea puun sävykään huono ole. 

Tähden verran lähempänä joulua. 

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Jaana

Tunnelmointia

Tähän harmaaseen lauantaiaamuun

oli piristykseksi saatava jotakin. Siispä

kaivelin kaapista viime vuotisen 

tee-se-itsevalokranssini. Ikkunaan se pääsee

myöhemmin mutta nyt tuossa kaapin kyljessä

se tuo juuri sen sopivan piristyksen 

mitä kaipasinkin. Ja vähän jo
joulunalustunnelmaakin...

Mukavaa viikonloppua teille!

Jaana 

Muhkeaa ja pehmeää syksyyn

Hui hui, elohopea tipahtelee jo öisin kovin alas, 

eikä aamuisinkaan ole enää ollenkaan lämmin. Pitkään

lämmöstä saatiinkin nauttia mutta jokohan siihen 

tuli loppu tällä erää. 

Kirpakka syyssää saa hamuamaan sisätiloihin 

lämmintä tekstiiliä ja tummempia värejä. Olkkarin 

sohvalle löysin muhkeat neuletyynyt, niiden kanssa

onkin sangen mukava kääriytyä vilttiin.

 

Kirpakoita syyspäiviä teille kaikille!

Jaana

Laiska maanantai

Pääsiäisviikko lähti käyntiin vapaapäivällä, 

laiskalla sellaisella. Aurinkoa ihaillen 

on vaan olla lötkötetty. Ehkä se töissä vietetyn 

viikonlopun jälkeen on ihan sallittuakin. 

Pääsiäisen koristelut on meillä olleet aina kovin niukat

ja nyt taitavat jäädä pelkkään yhteen narsissiin. Teinit eivät tipusista

tai pääsiäismunista enää välitä ja itse olenkin pääsiäisenä töissä.  

Narsissin tuikkasin laiskasti ruukkuineen päivineen 

lasipurkkiin mutta ehkäpä ryhdistäydyn ja nappaan ruukun pois :)

 Aurinkoista alkanutta viikkoa kaikille!

Jaana

Nahkatuoli vaihtui toiseen

Heippa!

Kiitos edellisen postauksen kommenteista, 

taulusta tuli omasta mielestänikin oikein onnistunut. 

Täällä koko muu perhe on lomaillut tämän viikon, 

itse olen ahkeroinut töissä. Vähän harmittaa näinä aurinkopäivinä 

tehdä töitä mutta minkäs teet. 

Viime viikolla haettiin kotiin uusi nojatuoli. 

Kaunis tuoli löytyi paikalliselta FB-roskalavalta ja 

syrjäyttikin nahkatuolin olohuoneen nurkassa. 

Sympaattinen nahkatuoli ei toki muuttanut junnun huonetta pidemmälle, 

junnu oli selvästi päättänyt, että se tuoli on hänen :D

"Uudessa" tuolissa ihastuin etenkin kauniisiin koristeluihin. 

Ja katsokaa mitkä sääret!

Värikin on mahtava, vaikka lahjoittaja hiukan ihmetteli miten 

joku voi näin hirveän värisen tuolin haluta. Makuasioitahan nämä ovat, 

itselleni väri on ihan hirrrrrveän ihana!

Lopullisesti tuoli tuskin tuohon jää, I. Sännällä on edelleen haaveissa

muhkea ja korkealla selkänojalla varustettu laiskanlinna

mutta toistaiseksi tämä asuu nyt tässä. 

Mukavaa ja aurinkoista viikonloppua teille!

Jaana 

Kartalla

Taitaako olla niin, että jokainen miespuolinen

ihmisolio tietyssä elämänvaiheessa tykästyy karttoihin?
Näin ainakin päättelen oman lähipiirini perusteella. 

Veljeni muistan eläneen karttakauden, yläasteiässä 

entinen varhaisteini hamusi seinilleen karttoja ja nyt yläasteiän

saavuttanut junnu "oireilee" samalla tavalla. 

Ja hienojahan kartat ovatkin, etenkin vanhat. 

Entisen varhaisteinin seinälle löysin aikanaan

pari oikeasti vanhaa karttaa. Sittemmin huoneen asukas

sisustusvimmassaan ulkoisti kyseiset kartat, jotka nyt odottavat

pääsyä junnun seinälle. Sopivia kehyksiä ei vain vielä ole löytynyt. 

Sen sijaan löysin FB:n roskalavaryhmästä uuden kartan :)

 Poistettiin siitä kehykset ja pleksi, joka oli paikoin halkeillut ja

nostettiin kartta lipaston päälle. Sopii hyvin, vai mitä sanotte? 

Kauempaa kuvissa näyttää, että seinään nojailisi 

vanhan opetustaulun tapainen pahvikartta. 

Mutta tarkempi tutkistelu paljastaakin, 

että kyseessä on vaneriin liimattu palapeli. 

Kehykset ehkä tarvitsee askarrella mutta hvyä tämä on näinkin. 

Nyt ulos ja lenkille. 

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Jaana

Koivunoksakranssi

Luonnosta löytyy sisustukseen vaikka ja mitä. 

Olen pyöritellyt useampia risukransseja maahan 

pudonneista koivunoksista mutta nyt vaihdoin ruskettuneen 

mustikanvarpukranssin keittiön ikkunassa

hiukan erilaiseen kranssiin. 

Vaihtelua pienellä vaivalla ja täysin

nollabudjetilla :) Letti on tehty useita vuosia sitten

mutta on yhä kuin uusi. 

Ihanaa talvista viikonloppua kaikille!

Jaana

Ps. Mikähän on vikana, kommenttini blogeissanne häviävät kuin tuhka tuuleen.
Julkaisun jälkeen ne näkyvät hetken mutta sitten niitä ei taas ole. Mikä neuvoksi?

Värjätty peitto

Koko kesän olen miettinyt värjätäkö 

keväällä kirpparilta löytynyt virkattu peitto

vai antaako olla omana itsenään. 

Nyt menin ja työnsin peiton väriaineen kera

pyykkikoneen pyörteisiin. 

 Lopputulos miellyttää vaikka sävy olisi himpun verran tummempi

ehkä saanut olla. Ehkä laitan vielä uudelleen värjäytymään? 

Mukavaa viikkoa!

Jaana 

Retrokeittiö?

Laitoin Facebookiin pari kuvaa keittiöstämme

ja sain kommentin "kivasti nykypäivään päivitetty RETROkeittiö". 

Jotenkin hämmästyin kommenttia, en ole itse ajatellut köökkiämme

retrona, vaikka toki kaapit ovat 2000-luvun alusta.

Kuten moni teistä kirjoituksiani seuranneista tietää, on keittiössämme

tapahtunut yhtä ja toista. Pienellä budjetilla mutta suurella sydämellä. 

Meillä ei trendejä seurata, ei todellakaan :D

 Maalia roiskiessa tai dc-fixiä liimatessa ei ole ollut ajatuksissa 

minkäänlainen päivitys vaan ajatuksena on tehdä köökistä omanlainen, 

sellainen missä itse viihdytään.

Noh, kait tämä jonkin sortin retroa on. 

Ainakin jos katsotaan tätä entisen asukkaan aikana otettua kuvaa. 

(Tämänkin kuvan laitoin faceen, ehkä kommentti liittyykin tähän) 

Tämä kuva on blogissa saattanut vilahtaa joskus aiemminkin.
Tämä oli näkymä, kun toista kertaa talossa kävimme.

Aika pienellä on tultu tähän päivään. 

Ensimmäiseksi muuton jälkeen vaihdettiin loisteputkivalaisin pois. 

Lämmin valosävy muutti huonetta jo kummasti. 

Seuraavana I. Säntä maalasi välitilan kaakelit. 

Vuosien myötä kalustelevyihin on liimattu vanhaa Hesaria, roiskittu maaliakin

ja tasot ovat peittyneet dc-fixin alle. 

Jokunen vuosi sitten irrotin koristelistat

kaappien yläreunasta ja maalasin alareunan listat. 

Myös pyökkinen sokkeli on saanut maalia pintaansa. 

Muutenpa ei mitään suurempaa olekaan tehty, 

paitsi kannettu yhtä ja toista roinaa sisään :D

Kuten tiedätte, tyyliin tai tapoihin ei meillä 

kuulu ostaa kaupasta uutta vaan tämäkin köökki on 

sisustettu kierrätystyylillä, löytöjä omista ja sukulaisten nurkista, 

vanhaa omannäköiseksi tuunaamalla. 

Välillä haaveilen maalaavani kaapit mutta en 

ole osannut päättää väriä... kokonaisuus on kuitenkin

keittiönä sangen toimiva, joten näillä mennään :) 

Mukavaa tiistaita!

Jaana

Puhtaat harmaat lakanat

Kylläpäs nämä päivät ja viikot kuluvat nopeasti, 

edellisen postauksen jälkeen on viiletetty reikäpallon

perässä pitkin Suomenmaata, juhlittu synttäreitä

ja kaikenlaista menoa on muutenkin riittänyt. 

Kotona on oikeastaan käyty vain

nukkumassa mutta tänään koittikin vapaa aamupäivä. 

Vapaan aamupäivän voikin kuluttaa vaikka siivoillen....

Räntäsateisen päivän väriteemaan sopivasti vaihdoin sänkyyn

puhtaat harmaat lakanat. Ostin nämä pellavaihanuudet viime kesänä 

eräältä puolitutulta, joka oli nukkunut lakanoissa kaksi yötä ja todennut, 

ettei pellava ole hänen juttunsa. Meillä nämä pellavalakanat ovat olleet 

kovassa käytössä, melkein voisin aina näissä nukkua, niin ihanat ovat. 

Värikin on just eikä melkein oma!

Ja vaikka muuten olen kovinkin pedantti päiväpeiton suhteen

niin näiden kanssa tykkään petailla puolihuolimattomasti, 

ryppyineen ja ruttuineen ovat niin kivan näköisetkin. 

 

Loppupäivän voikin vain odotella, että pääsee pujahtamaan

raikkaiden lakanoiden väliin :)

Mukavaa päivää teille!

Jaana

Never say never

Aina, jo teinivuosista lähtien, 

olen vannonut, että kotiini ei nahkaista 

sohvaa tai nojatuolia tule, ei ikinä. 

Kuitenkin nyt sellainen olohuoneemme

nurkassa nököttää....

I. Sännän piiiiiiitkäaikainen haaveilun kohde on 

ollut nahkainen, muhkea laiskanlinna. Asia on herättänyt

ajoittain kiivastakin keskustelua mutta tosiasiahan on, 

että kotimme on kaikkien täällä asuvien koti, joten 

kaikkien toiveetkin tulee huomioida. 

Näinpä I. Sännän haave nyt toteutui. Kovin muhkeaa 

laiskanlinnaa hän ei saanut mutta nahkaisen nojatuolinsa kuitenkin. 

E. Männän mieleen on tietysti kuluneisuus :)  

eikä 10 euron hintakaan huono ollut.

Ja kukapa tietää vaikka jonain päivänä 

E. Mäntäkin tuoliin suuremminkin tykästyisi....

Never say never. 

Iloa tiistaipäivään!

Jaana