Kierrätyksestä puhutaan, useasti ja paljon.
Meillä on ahkerasti kierrätetty kaikkea mahdollista
jo niin kauan kuin muistan, lasipurkit, peltipurkit,
lehdet&paperit, kartongit, vaatteet.... Kierrätys on niin
vakiintunut osa arkea, ettei sitä oikeastaan tule paljon ajateltuakaan,
jälkikasvukin on siihen jo täysin "koulutettu".
Muovinkeräyspisteiden ilmestyttyä meillä kahdesti kuukaudessa vieraileva
jätteenkuljetusauto nielaisee kitaansa
entistä pienemmän määrän sekajätettä, itse asiassa
niin paljon vähemmän, että nykyinen toiseksi pienintä kokoa edustava
jäteastia voitaisiin huoletta vaihtaa pienimpään kokoon.
Lehdissä, blogeissa ja netin keskustelupalstoilla on paljon keskustelua
kierrätyksen vaatimasta tilasta. Sisustuspalstoilla kysytään neuvoja
toimivan kierrätyspisteen rakentamiseen ja mietitään mistä löytää tilaa
kierrätettävien materiaalien säilyttämiseen.
Totta on, että meillä kaikilla on erilaiset
ja erikokoiset tilat mutta en silti oikein ymmärrä kyseistä keskustelua.
Miksi pitäisi varustaa koti isolla "kierrätyskeskuksella"?
Miksi kierrätettäviä materiaaleja pitäisi säilöä kotiin suurempina määrinä?
Meillä kierrätetään mutta ilman mitään erikoisia järjestelyjä.
Kartongit kasaamme sisäkkäin kissanruokalaatikkoon tai isoon maitopurkkiin.
"Nippu" vie keittiön alakaapissa tilaa tasan sen maitopurkin tai
kissanruokalaatikon verran ja kun nippu on täysi,
se siirtyy toisessa alakaapissa piileksivään kauppakoriin
ja matkaa kauppareissulla kierrätyspisteeseen.
Sanomalehdet ja muut paperit kerääntyvät paraatipaikalle olohuoneeseen,
vanhaan armeijaan ammuslaatikkoon. Sopivasti suuri loota on juuri sopivasti
pieni niin ettei kierrätyspaperin määrä "räjähdä" vaan lootan sisältö mahtuu yhteen kangaskassiin keräyslaatikkoon vietäväksi.
Ja tarkoituksella muuten kangaskassiin ;)
Muovijätettä varten ostin kirpparilta kirkuvan keltaisen,
alunperin sinikeltatavaratalosta peräisin olevan peltipöntön.
Tylsän harmaaksi suhuttelemani pönttö ahmaisee sisuksiinsa
suunnilleen viikon muovijätteet. Muovit pestään/huuhdellaan jokapäiväisen
kattiloiden ja paistinpannujen pesun yhteydessä,
erikseen ei vettä muoveille lasketa.
Metalli- ja lasijätettä meillä syntyy todella vähän.
Mahdolliset lasipurkit jatkavat monesti elämäänsä hillopurkkeina.
Kierrätykseen päätyvät purkit säilyvät keittiön alakaapissa
ja kulkeutuvat vaikka lenkin yhteydessä läheiseen keräyspisteeseen.
Ostoksissa tulee kiinnitettyä paljon huomiota pakkauksen
kierrätettävyyteen. Muovia pyrin välttämään niin paljon kuin mahdollista,
en esimerkiksi osta nuudeleita, jotka muovipakkauksensa sisällä on pakattu vielä erikseen muovitettuihin nippuihin.
Outoa varmasti monen mielestä, mutta meillä jäävät
nuudelit syömättä, jos muoviton merkki on kaupasta loppu :D
Jogurttia meille ostetaan vain kartonkipakkauksessa, sellaisessa,
jossa ei sitä typerää muovikorkkia ole.
Tällaisia ajatuksia tästä tunteita kuumentavasta aiheesta.
Miten teillä kierrätetään?
Terkkusin, Jaana