keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Voi velikulta!

Lapsuudesta voi varmaan itse kukin 
siskon tai veljen omaava muistella
sitä ihanaa sisarrakkautta, miten se kai 
useimmiten ilmeni erimielisyytenä ja riitana. 
Näin se oli meilläkin isoveljen kanssa, 
mutta onneksi iän myötä tuokin asia on 
muuttunut, parempaan suuntaan :) 

Aika ihana oli maanantaina
kotiutua töistä, kun ovella odotti....
....ovi ... ihana vanha kaapinovi... 
pölyineen päivineen 


Isovelihän se oli käynyt oven tuomassa, 
ja varmuuden vuoksi :) oli 
jättänyt myös puumerkkinsä :) 

 
Ajatus on jo mihin ovi asettuu, 
mutta lopullista sijoitusta odottaessa
ihailen sitä ihan mielelläni tuossa
eteisen seinään nojailemassa :) 



Ihania nuo isoveljet!

Jaana

 


2 kommenttia:

  1. Juu, isoveljet on ihhania ja pikkusiskot myös. Minulla on kaksi isoveljeä ja kolme pikkusiskoa ja kyllä minäkin muistelen lapsuutta kaihomielin. Valitettavasti tämä elämä vaan menee niin nopeasti, että isoveljistäkin tulee pikapikaa isoisiä.

    VastaaPoista
  2. mie aina toivoin lapsena itelle isoveljeä... pikkusiskon sain :) ja olen siitä onnellinen:)
    ovestakin oon haaveillu jo vuosia...en oo vielä saanu .
    ja sulla on molemmat :)

    VastaaPoista