keskiviikko 14. syyskuuta 2016

Ludwigit

Miten se on, että entiset inhokit monesti muuttuvat
nykyisiksi ihastuksiksi? Olen ennenkin samaa asiaa täällä 
pohtinut ja nimenomaan lasiesineiden suhteen. Vielä 10 vuotta 
sitten ohitin kaikki näkemäni Nuutajärven Apila-sarjan astiat, 
nyt kyttäilen silmä kovana mistä löytyisi sopuhintainen iso, jalallinen
tarjoilumalja. Kahvikupit tai lautaset eivät edelleenkään innosta mutta 
jalallisia kulhoja olen keräillyt, ovat aivan ihania. 

Toinen sarja minkä en ajatellut olevan itseäni varten on Riihimäen Ludwig. 
A. Nopilla on sarjan kulhoja ja ensi kerran 
tuttavuutta kyseisten kulhojen kanssa tehdessäni pidin niitä aivan 
liian koristeellisina omaan makuuni. Ja nyt kuljen
kirpuilla ja netin myyntipalstoilla suurensuuret Ludwig-lasit silmilläni. Hah!

Tähän asti en ole löytänyt Ludwigista kuin lautasia 
ja yhden keskikokoisen kulhon
mutta eilen posti toi syötävän suloisen kermakon ja sokerikon. 





   Onko sinulla jokin entinen inhokki, 
josta tulikin nykyinen ihastuksesi?

Terkkusin, Jaana



6 kommenttia:

  1. Kauniit astiat. Kyllähän se maku muuttuu. En aikaisemmin voinut sietää sinisiä astioita, mutta nykyisin niitäkin on kaapissa aika paljon :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se kai menee, maku muuttuu ja vuodet vierii :)

      Poista
  2. Hmmm...jaa, kyllä mä oon enempi sitä tyyppiä että kerran inhokki, aina inhokki. Tai ensin suosikki, sitten inhokki. Mutta ei tuu nyt kyllä mitään mieleen, joka ois muuttunu inhokista suosikiksi. Ja Apila...argh, mä en tykänny siitä koskaan, mutt mun äiti tykkäs ja sillä oli varmaan 12 Apila-kahvikuppia asetteineen kunnes hänkin kyllästyi niihin ja lahjoitti ne veljelleen. Päästiinpä niistäkin :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apilan, ja ylipäänsä lasiset kahvikupit, on kyllä jotenkin....miten sen nyt nätisti sanoisi.... :D

      Poista
  3. Mulla varmaankin ollut juuri lasiesineiden suhteen tuo sama, että ei oikein mun juttu ja niitä laittanut kiertoon ja aikoinaan äidillenikin niitä annoin. Äidilläni oli sama veri ja tykkäs säästellä kaikkea mahdollista, nyt sitten samat lasiesineet, kulhot ja kipot muutti takas meille ja jotenkin olen nähnyt lasinkauneuden. Ei mulla tiettyjä sarjoja ole..mutta yksittäisiä esineitä tai keramiikkaa. Lasikuppikin voi olla todella kaunis kun siihen yhdistää näin syssymmällä tuikun.. lasi elää ihan eri tavoin.. ja niistähän saa sommiteltua vaikka mitä asetelmia.
    Kaunis on tuo ludvig - sarja..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuikut sopiikin lasin kanssa yhteen, ja vanha lasi ilmakuplineen on aika vastustamatonta. Ludwig on kaunis mutta värillisiä versioita en huolisi, löytyy ainakin vaaleanpunertava, se menee jo yli... :D

      Poista