Heippa! Edellisestä postauksesta on jo vierähtänyt aikaa,
tuntuu, ettei tänne blogistaniaan taas ehdi ollenkaan.
Nyt kuitenkin vietetään kissojen kanssa kotipäivää,
tyhjässä hiljaisessa talossa. Aamun kevätsää muuttui lumipyryksi
tuulenpuuskineen, ja takkaankin tuli vielä tuli tuikattua.
Taannoiselta kauppareissulta tarttui mukaan kaktus.
Tarttuvainen se tosiaan onkin, piikit ovat kuin ongenkoukut
ja iskevät salakavalasti ihon alle. Jostain kumman syystä
tämä kaktus on kiinnostanut kissoja niin, että päädyin nostamaan
sen yläilmoihin. Vähän tylsän näköinen mutta parempi näin kuin
kissa kielensä kanssa kiinni kaktuksessa :D
Sattumalta osui sanomalehtiseinästäkin vallan sopiva teksti taustalle ;)
"Taki, tarttuu kuin takiainen"
"Taki, tarttuu kuin takiainen"
Mukavaa viikon jatkoa kaikille!
Jaana
KAktukset ovat kyllä kivoja, piikeistään huolimatta..:)
VastaaPoistaNiinpä. Meille on tähän asti valikoitunutkin pehmeäpiikkisiä yksilöitä, sellainen on tämäkin mutta en hoksannut tuota "ongenkoukkumaisuutta" ennen kuin kotona. No, menee tämä näinkin :)
PoistaIhana :)
VastaaPoista:)
PoistaEi ne kissatkaan mitään järjen jättiläisiä ole :-D Kaktukset on kivoja - mutta mullanvaihto niille on tuskaa. Semmoinen homma ois tässä edessä mulla, auts!
VastaaPoistaNo ei todellakaan ole kissat järjenjättiläisiä, luulisi tässäkin tapauksessa kerrasta oppivan mutta vielä mitä :D Mullanvaihtoon paksuin nahkahanskoin varustautuneena....
Poista