Köyhän naisen ranskalainen ikkunaluukku

Siellä täällä olen ihaillut vanhoja/uusvanhoja

ikkunaluukkuja, osa ehkä aidosti vanhoja ranskalaisiakin, 

(suurin) osa uustuotantoa. Vanhaa tai uutta, kaikki yleensä

melko hintavia, joten ovat meiltä pysyneet poissa, varsinkin, 

kun ei varsinaista käyttötarkoitusta sellaiselle ole.

Vitriinin oveen irrottelin rimoja varaston nurkassa

jo vuosia lojuneesta säleovesta. Kauan sitten on unohtunut miten

moinen säleovi meille on tiensä löytänyt mutta

löysinpä tuolle puoliksi säleettömälle ovelle kaverinkin. 

Ja ajattelin "mitä jos...."

Valikoima jämämaalipurkkeja, pensseli, pari pientä sivellintä 

ja vahaliituja esille ja pian meillä jo asuikin 

oikea köyhän naisen ranskalainen ikkunaluukku. 

Sutiloin (siis hutiloin) eri väreillä sinne tänne ja ristiin rastiin

ja lopuksi "kulutin" pintaa vahaliidulla, samaan tapaan kuin kaapinovia.

 Lopputuloksena sain aikaan mielestäni mukavan kuluneen pinnan

mikä ei valitettavasti kuvissa kunnolla näy, 

kuvaustaitoni taitavat kaivata harjoitusta.

Paikkansa "ikkunaluukku" löysi takkahuoneesta. 

 

Mukavaa isänpäiväviikonloppua!

Jaana