lauantai 4. helmikuuta 2017

Puhetta kierrätyksestä

Kierrätyksestä puhutaan, useasti ja paljon. 
Meillä on ahkerasti kierrätetty kaikkea mahdollista
jo niin kauan kuin muistan, lasipurkit, peltipurkit, 
lehdet&paperit, kartongit, vaatteet.... Kierrätys on niin
vakiintunut osa arkea, ettei sitä oikeastaan tule paljon ajateltuakaan, 
jälkikasvukin on siihen jo täysin "koulutettu". 
 
Muovinkeräyspisteiden ilmestyttyä meillä kahdesti kuukaudessa vieraileva
jätteenkuljetusauto nielaisee kitaansa 
entistä pienemmän määrän sekajätettä, itse asiassa 
niin paljon vähemmän, että nykyinen toiseksi pienintä kokoa edustava
jäteastia voitaisiin huoletta vaihtaa pienimpään kokoon. 

Lehdissä, blogeissa ja netin keskustelupalstoilla on paljon keskustelua
kierrätyksen vaatimasta tilasta. Sisustuspalstoilla kysytään neuvoja 
toimivan kierrätyspisteen rakentamiseen ja mietitään mistä löytää tilaa 
kierrätettävien materiaalien säilyttämiseen. 
Totta on, että meillä kaikilla on erilaiset 
ja erikokoiset tilat mutta en silti oikein ymmärrä kyseistä keskustelua. 
Miksi pitäisi varustaa koti isolla "kierrätyskeskuksella"? 
 Miksi kierrätettäviä materiaaleja pitäisi säilöä kotiin suurempina määrinä? 

Meillä kierrätetään mutta ilman mitään erikoisia järjestelyjä. 
Kartongit kasaamme sisäkkäin kissanruokalaatikkoon tai isoon maitopurkkiin.
"Nippu" vie keittiön alakaapissa tilaa tasan sen maitopurkin tai 
kissanruokalaatikon verran ja kun nippu on täysi, 
se siirtyy toisessa alakaapissa piileksivään kauppakoriin 
ja matkaa kauppareissulla kierrätyspisteeseen. 


Sanomalehdet ja muut paperit kerääntyvät paraatipaikalle olohuoneeseen, 
vanhaan armeijaan ammuslaatikkoon. Sopivasti suuri loota on juuri sopivasti
pieni niin ettei kierrätyspaperin määrä "räjähdä" vaan lootan sisältö mahtuu yhteen kangaskassiin keräyslaatikkoon vietäväksi. 
Ja tarkoituksella muuten kangaskassiin ;)


Muovijätettä varten ostin kirpparilta kirkuvan keltaisen, 
alunperin sinikeltatavaratalosta peräisin olevan peltipöntön. 
Tylsän harmaaksi suhuttelemani pönttö ahmaisee sisuksiinsa 
suunnilleen viikon muovijätteet. Muovit pestään/huuhdellaan jokapäiväisen 
kattiloiden ja paistinpannujen pesun yhteydessä, 
erikseen ei vettä muoveille lasketa.


Metalli- ja lasijätettä meillä syntyy todella vähän.
Mahdolliset lasipurkit jatkavat monesti elämäänsä hillopurkkeina.
Kierrätykseen päätyvät purkit säilyvät keittiön alakaapissa
ja kulkeutuvat vaikka lenkin yhteydessä läheiseen keräyspisteeseen. 

Ostoksissa tulee kiinnitettyä paljon huomiota pakkauksen 
kierrätettävyyteen. Muovia pyrin välttämään niin paljon kuin mahdollista, 
en esimerkiksi osta nuudeleita, jotka muovipakkauksensa sisällä on pakattu vielä erikseen muovitettuihin nippuihin. 
Outoa varmasti monen mielestä, mutta meillä jäävät 
nuudelit syömättä, jos muoviton merkki on kaupasta loppu :D 
Jogurttia meille ostetaan vain kartonkipakkauksessa, sellaisessa, 
jossa ei sitä typerää muovikorkkia ole.

Tällaisia ajatuksia tästä tunteita kuumentavasta aiheesta. 
Miten teillä kierrätetään? 

Terkkusin, Jaana 
















8 kommenttia:

  1. Hyvä kirjoitus! Kun muistelen niitä aikoja kun kaatopaikalle vietiin kaikki, mitä suuria jätevuoria siellä olikaan sähköromusta kaikkeen mahdolliseen! Onneksi nykyään ollaan tultu hyvään suuntaan ja kierrätys on jo niin arkipäivää (toivottavasti, ehkä) jokaiselle. Olisi surku heittää roskikseen jotain sinne kuulumatonta. Meillä kierrätetään myös kaikki mainitsemasi asiat mutta täällä ei ole vielä tuota muovinkeräyspistettä. Sitä kovasti toivoisin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi nuo muovinkeräyspisteet aika nopeaan tahtiin lisääntyy, ehkä pian jo teilläkin :) Onni on, että niin moni kierrättää :)

      Poista
  2. Hyviä ajatuksia, paljon samoja mitä itsekin teen.

    VastaaPoista
  3. Se muovi on meillä murheenkryyni kun ei joka päivä tiskata paistinpannuja tai jotain. Enkä ole saanut selvyyttä siitä kuinka puhtaita muovipakkausten oikeasti pitää olla. Ruokaöljypullon saaminen putipuhtaaksi olisi kova homma. Täytyy kyllä kans myöntää, että jos ei olisi autoa, niin omakotiasukkaan kierrätyspuuhat olisi tosi rasittavia! Kiikuttaa nyt bussilla tavaraa kierrätyspisteisiin! Ei onnistuisi multa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suurin osa muovipakkauksista menee huuhtasutekniikalla, liha- ja kanapaketit enemmin pesen eikä nekään meiltä aina ihan putipuhtaina kiertoon lähde. Mä olen sen verran hullu, että kiikuttaisin kyllä tavaraa bussillakin :D onneksi kuitenkin keräyslootat on lähellä ja kauppareitin varsilla :)

      Poista
  4. Loistava postaus - näin meilläkin toimitaan. Omat paikat kaikille jotka kierrätykseen menevät. Mä odotan kuin kuuta nousevaa, että meille tulisi se muovien kierrätys loota tuonne pisteeseen, mutta vielä ei ole näkynyt. Täytyy alkaa huutelemaan perään =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kovasti monelta keräyskontit uupuu :( meidän tuppukylässä on montakin muovipistettä....hmmmm, ehkä niitä olisi voinut muuallekin jakaa.....

      Poista